Sielun Veljet –yhtyeen basistista Jouko Hohkosta tuli Hermannin yleisen saunan isäntä sattuman kautta.
Ulkona piiskaa kylmä vesisade, mutta Hermannin yleisen saunan lauteilla virtaa hiki. Siitä pitää huolen satoja kiloja painava Iki-kiuas.
Saunan isännällä,Jouko Hohkolla, 49, on edessään mielenkiintoinen loppuvuosi, kun Sielun Veljet –yhtye kiertää Suomea lähes 20-vuoden tauon jälkeen. Hohko oli viimeksi kiertueella 90-luvun puolivälin tienoilla.
Ismo Alangon vuonna 1982 perustama Sielun Veljet nousi erääksi suomirockin keskeisistä yhtyeistä. Bändi siirtyessä telakalle vuonna 1992 Jouko Hohko vetäytyi hiljalleen musiikkikuvioista ja keskittyi päivätöihin. Vuosien mittaan hän on työskennellyt muun muassa metsurina ja pyörittänyt omaa kivi- ja piharakennusyritystä. Entinen aktiiviurheilija on myös vaikuttanut juniorijääkiekkoilun parissa.
”Minulla on neljä lasta. Suomessa on hankala elättää perhettään musiikkihommia tekemällä”, Jouko Hohko tietää.
Hohko ei ole haaveillut Sielun Veljien paluusta vuosien aikana.
”Kokoonnuimme soittelemaan huviksemme viisi vuotta sitten, mutta koska siitä ei tullut yhtikäs mitään, paluu tuntui mahdottomalta ajatukselta. Mutta kun vuosi sitten kokeilimme uudestaan, yhteissoitto pelasi ja vanhat kappaleet kuulostivat tuoreilta.”
Viimeiset kolme vuotta Hohko on isännöinyt Hermannin yleistä saunaa Helsingissä. Hohko ja hänen elämänkumppaninsa Jaana Pietilä päätyivät saunayrittäjiksi sattuman kautta. Pietilä ei ollut koskaan edes käynyt yleisessä saunassa ennen kuin hänestä tuli saunaemäntä.
”Ystäväni Kimmo Helistö pyysi minut mukaansa testaamaan Hermannin löylyjä, koska hän oli kuullut, että saunaan haetaan uutta yrittäjää. Siitä hetkestä kului vain kaksi viikkoa, kun huomasin pyörittäväni saunaa. Minulla ei ollut aikomustakaan ryhtyä tälle alalle, mutta niin siinä kävi”, Hohko hämmästelee.
Hermannin sauna huokuu menneiden aikojen saunakulttuuria.
Hohko on harmissaan Suomen hiipuneesta saunakulttuurista. Hänen mielestään suomalaiset ovat mokanneet oman saunakulttuurinsa aikapäiviä sitten.
”Saunomiset perusteet ovat unohtuneet tyystin ja löylyttelystä on tullut liian konservatiivista touhua. Nykyisin rakennetaan energiatehokkaita saunoja, jotka ovat useimmiten niin kuivia käkkäröitä, ettei niistä ole iloa kenellekään. Ihmiset ostavat kiukaita miettimättä tarkemmin, millaiseen tilaan ne sopivat ja millaisen löylyn ne antavat.”
Hohko peräänkuuluttaa vanhoja saunaperinteitä, jotka ovat katoamassa.
”Ennen vanhaan itsensä peseminen oli vanhemmalle väelle lähes pyhä rituaali, johon käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa. Nykyisin nuoriso vähän huiskii saippuavettä kainaloihin.”
Yleinen sauna on Suomessa huono bisnes. Hohkon mukaan väkeä saisi käydä paljon enemmän. Hän ei kuitenkaan valita: Rahan sijaan työ antaa hyvän mielen.
”Monta kertaa olen meinannut heittää pyyhkeen kehään, mutta aina joku pikku asia on innostanut jatkamaan. Parhainta tässä työssä ovat mukavat ihmiset ja heidän kanssaan käydyt keskustelut. Harvassa työssä saa nauraa yhtä paljon ääneen. Eikä ole montaa työpaikkaa, jonka ovesta asiakas kävelee yhtä rentoutuneena ulos.”
