Säilöttyjä unelmia -dokumentti kertoo ulkomailla tuotetun säilykepurkin pitkästä ja koskettavasta matkasta Suomeen.
Katja Gauriloffin ohjaama kotimainen dokumenttielokuva Säilöttyjä unelmia kertoo teollisesti tuotetun säilykepurkin huikeasta matkasta suomalaisen ruokakaupan hyllylle. Elokuvan idea syntyi halvasta Suomessa myytävästä säilykkeestä ja sen sisällöstä. Elokuvan tekijät päättivät tutkia, kuinka monesta eri maasta kaikki raaka-aineet ovat peräisin.
Katja Gauriloff. Elokuvan kuvaaminen kesti neljä vuotta. Miten valmis elokuva eroaa visiosta, joka sinulla oli kuvausten alkaessa?
”Se on yllättävän lähellä alkuperäistä visiota. Olin määritellyt jo hyvin alkuvaiheessa käsikirjoitukseen että kuvaamme noin 7 eri maassa (lopulta 10) elintarvikeprosessin, ihmisten työtä sekä heidän potrettinsa ja lounastaukonsa. Voice over äänenä kuulemme ihmisten tarinat ja unelmat. Se oli kaikki jo alkuvaiheessa suunniteltu.”
Kuvauksia tehtiin kymmenessä eri maassa. Mitkä olivat syystä tai toisesta mieleen jäävimmät kokemukset?
”Brasilian matka jäi mieleeni erittäin hyvin. Koska se on maantieteellisesti kaukana sinne oli vaikea järjestää kuvauksia. Kuitenkin kaikki sujui silti uskomattoman hyvin. Kiitos paikallisen tuottajan, joka oli huippuammattilainen ja tunsi kuvausalueen hyvin. Eteläamerikkalaiseen elämäntapaan tutustuminen oli antoisaa, mutta toisaalta kaivoskylän työläisten olojen kokeminen oli järkyttävää. ”
Elokuva koskettaa syvästi päähenkilöiden elämäntarinoiden kautta. Oliko sopivien henkilöjen löytäminen vaikeaa?
”Oikeastaan ei ollut. Aluksi oli pelko, että miten näin lyhyellä ajalla ja yhdestä kuvauslokaatiosta voikaan löytää mielenkiintoisia henkilöitä ja tarinoita. Mutta kokemus opetti, että jokaisella meillä on tarina jaettavana. Halusin kuvata tavallisia ihmisiä, työläisiä, tavallisine unelmineen ja sitä löysinkin. Oli uskomatonta miten vapaasti sain haastatella ihmisiä työpaikoilla ja että sain heidän luottamuksensa. Tarinoiden tulva oli valtava.”
Muuttiko elokuvan tekeminen omaa maailmankuvaasi?
”En tiedä muuttiko se mutta ainakin vahvisti. Sanotaanko että tieto lisää tuskaa.”
Entä kulutustottumuksiasi?
”Kyllä. Itse aloin elokuvan tekemisen myötä pohtimaan enemmän omaa rooliani kuluttajana. Mietin siellä kaupan hyllyjen välissä mitä todella tarvitsen ja mistä se tulee, eli yritän panostaa luomu-, lähi- sekä reilun kaupan -tuotteisiin. Elokuvan tekemisen aikana oli vaarana sortua kyynisyyteen, mutta yritän pysytellä siitä erossa.”
Säilöttyjä unelmia on valittu 9.-19. helmikuuta järjestettävien Berliinin elokuvajuhlien Culinary Cinema –sarjaan. Uskotteko filmin herättävän laajempaa kiinnostusta maailmalla?
”Tietysti toivon että mahdollisimman moni näkisi elokuvan, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Toistaiseksi elokuva on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla, sitä on jo nyt myyty useille tv-kanaville ja festivaalipyyntöjä on tullut jo kauan ennen kuin filmi oli edes valmis. Mm. Al-Jazeera –kanavan kanssa tehty sopimus levittää elokuvaa jopa 120 eri maahan. Mutta katsotaan sitä sitten kun kotimaan levitys on lähtenyt käyntiin.”
Kenelle suosittelet elokuvaa. Keiden ihmisten tulisi ehdottomasti nähdä Säilöttyjä unelmia?
”Kaikkien paitsi pikkulasten olisi hyvä nähdä elokuva. Jokainen meistä on kuluttaja ja on hyvä pohtia mistä ruokamme tulee ja millä uhrauksilla.”
Miten elämäsi jatkuu tästä eteenpäin. Joko seuraava elokuvaprojekti on työn alla?
”Odotan ensi-iltaa suurella jännityksellä. Sen jälkeen keskityn henkilökohtaiseen elämään ja muiden tärkeiden unelmieni toteuttamiseen. Haluan monen vuoden matkustelun jälkeen asettua aloilleni ja perustaa perheen. Toki uusia elokuvia kehitellään myös, aihe valitsee minut tekijäkseen sitten kun on sen aika.”
Säilöttyjä unelmia saa Suomen ensi-iltansa 27. tammikuuta.
