Salaista reseptiä ei kannata antaa kenelle vain - pysyypä kiinnostus yllä!
Tässä iässä miehellä on oltava jotain mitä naiset haluavat, sanoi Mannilan isäntä ja napsautti keittiön oven kiinni.Suljettujen ovien takana oli valmistumassa hänen bravuurinsa: toffeeruudut. ”Kymmenen minuutin taikina ja paisto, ei se ole sen vaikeampaa”, hän tapasi kiusoitella.
Maistellessa erottui mantelia, sokeria, voita ja tietysti hyviä vehnäjauhoja. Vaan kuinka syntyy koostumus? Missä suhteessa aineet sekoitetaan? Pienet neliöt sulivat suussa.
Hupenivat ennen aikojaan kahvipöydästä. Olipa isäntä jopa kerran hypännyt pöydästä paistamaan uuden annoksen.
Kylässä kävijät olivat uksineet reseptiä isännältä jo neljän vuosikymmenen aikana jos jonkinlaisilla syöteillä.
Itse ehdotin kerran reseptivaihtokauppaa. Vesiperä. Toisen kerran kuin ohimennen kysäisin. Vaihtoi puheenaihetta peijooni.
”Täällä kävi saksalaisnaisiakin muutamana kesänä kahvilla ja nekös alko kyselemään. Eihän siitä meinannu tulla mitään. Pysyin lujana. Onhan se mukava, kun kiinnostus pysyy yllä”, naureskeli mies.
Ohje oli jo kauan sitten siirtynyt muistinvaraiseksi näppituntumaksi. Mistä hän oli reseptin saanut, se ei enää tullut mieleen.
Mutta mikä oikein on resepti? Maarit Knuuttila kirjassaan Kauha ja kynä – keittokirjojen kulttuurihistoriaa kuvaa sen pieneksi kertomukseksi, jolla on omanlaisensa juoni ja kertomuksellinen strategia.
Mannilan isännällä oli myös toffeeruuduissaan jengat kohdallaan. Hän oli seitsemänkymmentä ja rapiat, mutta näpeissä kaava, joka veti puoleensa naisia kuin kärpäspaperi.
Hilda-tädin keittokirja vuodelta 1884 on yksi Suomen vanhimmista keittokirjoista. Sen reseptit ovat todella kuin pieniä kertomuksia, joilla on nimi, alku ja loppu. Esimerkkinä toimikoon Hildan Wihantasoppa.
”Sittenkuin 1/2 tuoppia silpoherneitä ja pala voita on keitetty puolikypsiksi, pannaan ne yhdessä erilaisten soppajuurien ja muutaman kukkakaalinlipsuin kanssa kiehumaan Wasikan= tai kananliemeen. Muskottia pannaan sekaan mieltä myöten kuin myös sokeria, jos joku tahtoo; myös persiljaa ja spenattia woidaan panna sekaan. Joka tahtoo woi wielä suurustaa keitoksen parilla munalla mutta jo ilman niitäkin on se herkkuruoka”, välittää Knuuttila Kauha ja kynä teoksessaan vanhan reseptin.
Pieniä ruokakertomuksia tipahti lattialle, kun purimme isoäitimme kuoltua hänen kirjalaatikoitaan. Roppakaupalla salaisuuksia, joita hän oli varjellut ystäviltään vuosikymmeniä.
”Prinsessoiden keittokirjat vuodelta 1938! Mä otan nämä”, kuului huudahdus.
Ruotsin prinsessat Astrid, Märtha ja Margareta ottivat 1920-luvulla liesituntumaa aikansa huippukokin Jenny Åkerströmin talouskoulussa.
Yhden kirjan välistä leijailee lattialle repeytynyt irtoresepti. Jerusalemin artisokka. Siis kotoisasti maa-artisokka. Ehtaa sesonkiruokaa! Mukava määrä tahroja reseptin päällä käy suosituksesta.
Kuokat käteen ja puutarhaan. Hetken kuokkiminen antaa pesuvadillisen hieman kohmeisia maa-artisokkia.
Yllättäen piipahtaa Eikka ja tuo rasiallisen toffeeruutuja. Mannilaan lähtee laatikko firenzeläisiä pikkuleipiä. Vaihtamalla paranee. Uskokaa pois.
_________________
Maa-artisokka on oikea kevätpommi: mukuloissa on inuliinia, levuliinia, rautaa, piitä, kaliumia ja fosforia. Lisäksi A-, B1-, B2-, C-, H- ja D-vitamiinia.
Maa-artisokka myös helpottaa aineenvaihduntaa ja edistää laktoosin hajoamista.
Alla maukkaan maa-artisokkakeiton resepti, ja bonuksena myös pyreen. Niiden toffeeruutujen ohjetta kun ei nääs saatu...
Maa-artisokkakeitto
500 g maa-artisokkia
2 isoa perunaa
1 sipuli
8 dl kasvislientä
2 dl kuohukermaa
suolaa
pippuria
persiljasilppua koristeeksi
Pese artisokat hyvin, kuori ja pilko. Laita palat heti kylmään veteen, muuten ne tummuvat.
Kuori perunat ja pilko ne.
Kuullota sipuli tilkassa öljyä.
Laita artisokat, perunat ja sipuli kiehumaan kasvisliemeen.
Kun alkavat tuntua kypsiltä (noin 30 min) soseuta ja lisää kerma. Tarkasta suola ja lisää pippuri.
___________________________
Maa-artisokkapyree isoäidin tapaan
Höyrytä 500 g maa-artisokkia.
Soseuta, mausta suolalla. Lisää maun mukaan kirnuvoita tai hyvää oliiviöljyä.
Tarjoile vaikkapa paistin lisukkeena.
